Rohkene luopua sen ainoan oikean ratkaisun etsimisestä

Kirjoittanut: Jenni Spännäri ja Eeva K. Kallio - 8.4.2020

Elämänhallinnan tunne syntyy luottamuksesta tulevaisuuteen, uskosta omiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä vapaudesta valita ja toimia. Aina omaa elämää ei kuitenkaan voi kontrolloida täysin, ja silloin on viisasta hellittää ja sietää hetkellistä epävarmuutta. Elämänhallinnan tunne kasvaa, kun rohkenee luopua sen ainoan oikean ratkaisun etsimisestä.

Elämänhallinnan tunne luo uskoa tulevaisuuteen vaikeissakin hetkissä



Elämänhallinnasta puhutaan usein silloin, kun puhutaan ihmisistä ja ihmisryhmistä, joilla sitä ei näytä olevan. Päihteet, terveyden ja toimeentulon ongelmat, arjen epävakaus ja selviytymistaitojen puutteellisuus voivat johtaa elämäntilanteisiin, joissa tapahtumat tuntuvat vyöryvän eteen hallitsemattomalla voimalla. Elämänhallinta on kuitenkin paljon muutakin kuin kykyä maksaa laskut, huolehtia hygieniasta ja äänestää kuntavaaleissa.

Viisautta rakentavassa elämänhallinnassa on ensisijaisesti kyse elämänhallinnan tunteesta, kokemuksesta, että voimme vaikuttaa elämäämme ja suhtautua luottavaisesti tulevaisuuteen. Elämänhallinnan tunne tarkoittaa uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Voimme valintamme mukaan tehdä erilaisia tekoja, jotka vaikuttavat ympäristöömme ja joiden uskomme auttavan meitä saavuttamaan sen, mitä haluamme. Tähän liittyy monia ajatusmalleja ja kokemuksia, kuten käsitys vapaasta tahdosta ja kokemus siitä, että elämässä on jotakin tavoittelemisen arvoista.

Elämänhallinnan tunne on useiden tutkimusten mukaan yhteydessä hyvinvointiin. Sitä kokevat ihmiset käyttävät tehokkaampia selviytymisstrategioita ja pystyvät suunnittelemaan toimintaansa vaikeuksien varalta. Tämä on yhteydessä myös vähäisempään stressin ja ahdistuneisuuden kokemukseen elämän pienissä ja suurissa kriisitilanteissa.

Viisas pystyy sietämään epävarmuutta



Mutta miten elämänhallinnan tunne on yhteydessä viisauteen? Glückin ja muiden MORE-mallin kehittäjien mukaan tämän voimavaran ytimessä on epävarmuuden sietäminen: eläminen sen tosiasian kanssa, että voimme hallita vain pientä osaa maailmassa ja elämässämme tapahtuvista asioista. Usein tämä unohtuu, kun pidämme kiinni siitä harhasta, että voimme suunnitella ja hallita elämäämme. Glckin mukaan viisaat ihmiset eivät luule liikoja kontrollointimahdollisuuksistaan. Hallitsemattomuuden myöntäminen ei kuitenkaan tunnu heistä ahdistavalta, koska he luottavat selviävänsä odottamattomistakin tilanteista joko omien voimavarojensa tai muilta saamansa avun turvin.

Epävarmuuden sietokykyä koettelee monilla tavoin paitsi kärsimys, myös todellisuuden kompleksisuus ja sen luomat niin sanotut pirulliset ongelmat (wicked problems). Monimutkaisesta ja epäselvästä maailmasta ja sen ongelmista on vaikea saada otetta. Kuin hankalassa pulmapelissä ikään, kaikki tuntuu vaikuttavan kaikkeen, ongelman ydintä on mahdoton löytää ja huolta aiheuttava ilmiö on monitulkintainen ja alati muotoaan vaihtava.

Koska tällaisiin kompleksisiin ongelmiin ei välttämättä ole ainoastaan yhtä ratkaisua, on viisasta ja elämänhallinnan tunnetta kasvattavaa luopua sen ainoan oikean ratkaisun etsimisestä. Voimme suostua siihen, että teemme ratkaisumme vajavaisin tiedoin tai voimme jättää ratkaisun ainakin osittain avoimeksi.

Elämänhallinnan tunne kehittyy usein nuoruudessa, mutta sen kehittyminen ja kehittäminen on kuitenkin mahdollista myöhemminkin elämän aikana. Elämänhallinnan tunne rakentuu muun muassa pystyvyyden tunteelle; psykologisessa tutkimuksessa puhutaan myös minäpystyvyydestä (self-efficacy). Sillä viitataan positiiviseen käsitykseen omasta osaamisesta ja selviytymisestä. Pystyvyyttä rakentavat omat kokemuksemme, sosiaalinen vertailu eli havaintomme muiden elämästä sekä saamamme kannustus.

Harjoitus: Treenaa pystyvyyttä



Seuraavien kolmen harjoituksen avulla voit kasvattaa omaa pystyvyyttäsi. Kokeile vaikka kaikkia, ja ota säännölliseen käyttöön se, josta eniten pidit.

AIKAISEMMAT KOKEMUKSET: MINÄ, SANKARINI!

Pohdi hetki jotakin tämänhetkistä tilannetta tai ongelmaa. Mieti sitten, milloin viimeksi olit uuden, ison tai pienen haasteen edessä. Millä tavalla, mitä taitojasi käyttäen silloin selvisit? Minkä kokemuksesi perusteella voisit ajatella, että selviät myös tästä?

SOSIAALINEN VERTAILU: MINÄ JA MUUT

Olet elämäsi aikana nähnyt useiden ihmisten selviävän mitä moninaisimmista uusista tilanteista. Meillä ihmisillä on toistemme kanssa enemmän yhteistä kuin usein luulemmekaan. Erehtyminen on inhimillistä, mutta niin on myös selviytyminen. Mitä sellaisia ominaisuuksia tai kykyjä lähelläsi olevat ihmiset ovat käyttäneet, joita sinäkin voisit käyttää? Millä perusteella voisit ajatella: "Jos hänkin selvisi, miksen minäkin?"

KANNUSTUS: MINÄ, YSTÄVÄNI!

Miten kannustaisit ystävääsi, joka on samanlaisen uuden tilanteen edessä kuin sinä nyt? Miltä tuntuisi, jos ystäväsi kannustaisi sinua samoin? Voisitko konkreettisesti pyytää tukea ja kannustusta joltakulta? Kokeile myös kohdistaa kannustavat sanat itsellesi, lämmöllä ja myötätunnolla. Kirjoita itsellesi kannustusmuistilappu. Kirjoita lapulle ainakin kolme sellaista sinulla olevaa kykyä, joiden avulla voit selvitä tilanteesta. Laita lappu paikkaan, jossa näet sen päivittäin.

Lähde: Jenni Spännäri & Eeva K. Kallio —Viisaus

Tuuma, 2020

VIISAUS-KIRJA TARJOUSHINTAAN 22 €



Kirjoituksen lähteet:

Lewis, S. K., Ross, C. E. & Mirowsky, J. (1997). Establishing a sense of personal control in the transition to adulthood. Social Forces, 77(4), 1 5731 599.

Pearlin, L. I., Menaghan, E. G., Lieberman, M. A. & Mullan, J. T. (1981). The stress process. Journal of Health and Social Behavior, 22(4), 337356.

Burns R. A. (2017). Psychosocial well-being. Teoksessa N. A. Pachana (toim.) Encyclopedia of Geropsychology. Singapore: SpringerRyff C. D. (2014). Psychological well-being revisited: Advances in the science and practice of eudaimonia. Psychother Psychosom, 83(1), 1028.

Conger R. D. & Conger K. J. (2002). Resilience in Midwestern families: Selected findings from the first decade of a prospective, longitudinal study. Journal of Marriage and Family, 64(2), 361373.

Glück, J. & Bluck, S. (2013). The MORE Life Experience Model: A theory of the development of personal wisdom. Teoksessa M. Ferrari & N. M. Weststrate (toim.) The scientific study of personal wisdom (s. 7598). Dordrecht: Springer.

Glück, J., Bluck, S. & Weststrate, N. M. (2019). More on the MORE Life Experience Model: What we have learned (so far). Journal of Value Inquiry, 53(3), 349370.

Hays, J. M. (2013). Wicked problem: Educating for complexity and wisdom. Teoksessa M. Thompson & D. Bevan (toim.) Wise Managementin Organisational Complexity (s. 134150). Basingstoke: Palgrave Macmillan.

Lindell, J. (2017). Muutosjohtajuuden pirullinen puoli. Acta Wasaensia 375. Väitöskirja, Vaasan yliopisto.

Vartiainen, P., Ollila, S., Raisio, H. & Lindell, J. (2013). Johtajana kaaoksen reunalla kuinka selviytyä pirullisista ongelmista. Helsinki: Gaudeamus.

Bandura, A. (1994). Self-efficacy. Teoksessa V. S. Ramachaudran (toim.) Encyclopedia of Human Behavior, Vol. 4 (s. 7181). San Diego:Academic Press. (Julkaistu uudelleen teoksessa H. Friedman (toim.) (1998). Encyclopedia of mental health. San Diego: Academic Press.)