Q&A Viisaus-kirjan tekijöille: Viisasta on ajatella mahdollisimman monien parasta

Kirjoittanut: Jutta Vainio - 20.4.2020


Kun kaksi viisauteen intohimoisesti suhtautuvaa tutkijaa lyö päänsä yhteen, syntyy jotain ainutlaatuista. Syntyy kirja viisaudesta. Mikä olisi tärkeämpää juuri nyt? Tämän jutun myötä pääset kurkistamaan kirjailijoiden pään sisään. Mitä tutkijat Jenni Spännäri ja Eeva K. Kallio vastasivat Q&A-sessiossamme? Lue alta:


1. Keitä olette?


Eeva: Olen erikoistutkija Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa. Olen teoreettisesti painottuneen viisaustutkimuksen edustaja, vaikkakin tutkimusryhmässäni toimii paljon tutkijoita, joita kiinnostaa empiirinen tutkimus: havaintojen kerääminen siitä, millä tavoin viisaus ilmenee. Viisaus on minulle intohimo. Sitä on aina tavoiteltu ja se on jotain erityislaatuista, ja sitä kautta voi yhdistää historialliset oivallukset nykyaikaan!


Jenni: Olen teologian tohtori ja tutkija Jenni Spännäri.

2. Missä olette?


Eeva: Vaikutan Jyväskylässä, olen myös Tampereen yliopiston dosentti.


Jenni: Työskentelen Helsingin yliopistossa määräaikaisesti yliopistonlehtorin tehtävässä sekä Itä-Suomen yliopistossa tutkijatohtorina. Asustelen kuitenkin Tampereella, missä meillä on mieheni kanssa pieni maatila.

3. Mitä teette?


Eeva: Elän tutkijan arkkityyppistä elämää, eli se on elämäntapa. Sen lisäksi tykkään tutustua kaikenlaisiin uusiin ideoihin, harjoitella taijia ja qigongia, joiden olen kokenut auttavan minua niin paljon. Niiden jälkeen tulee ihana olo. Virkistynyt, tarmokas, mieli on kirkas ja kaikki alkaa kiinnostaa. Todellinen liikemeditaation hyvä vaikutus! Se vie myös painopisteen päästä kohti maadoittumista, maata, jos alkaa elellä liikaa ajatuksissaan. Olen myös aktiivisesti Jyväskylän Kriittisellä Korkeakoululla, sunnittelen toimintaa. Se on mielenkiintoinen kokeilu, sen kautta voi tuoda esille uusia ideoita.


Jenni: Työhöni kuuluu opettamista yliopistolla sekä erilaisissa tutkimusprojekteissa työskentelyä: aineistonkeruuta kuten ihmisten haastattelemista, aineistojen analysointia ja paljon kirjoittamista. Monet projekteistani ovat kansainvälisiä, joten erilaisia tapaamisia, neuvotteluja ja konferensseja on paljon. Ne ovat hyvin innostavia! Eri puolilta maailmaa ja eri tieteenaloilta tulevien ihmisten kanssa toimiessa saa aina uusia ideoita. Yliopistotyön lisäksi teen koulutuksia ja luentoja muuallakin: yrityksissä, yhdistyksissä, seurakunnissa — missä vain ihmiset ovat kiinnostuneita viisaudesta.


4. Miksi kirjoititte kirjan Viisaudesta?


Eeva: Modernin viisaustutkimuksen tuloksia ei ole Suomessa aiemmin esitelty, joten tässä on ensimmäinen perusteos. Tästä on muiden hyvä jatkaa.


Jenni: Halusimme Eevan kanssa tehdä jotain viisausteemaista yhdessä. Olemmekin jo järjestäneet joitakin tapahtumia ja olleet käynnistämässä viisaustutkimuksen kansainvälistä tieteellistä seuraa. Kirjan halusimme kirjoittaa tuodaksemme tuoreimman viisaustutkimuksen mahdollisimman monien ulottuville. Nähdäksemme viisausajattelulla on tarjota uusia näkökulmia myös tämän päivän ongelmien ratkaisemiseen. Siinä mielessä ajattelen, että kirjan kirjoittaminen oli jopa eräänlainen velvollisuutemme.

5. Miksi viisautta tarvitaan juuri nyt?


Eeva: Viisautta tarvitaan aina! Ihmiskunta on aina ollut siitä kiinnostunut. Määritellen viisauden ihmisen ideaalityypin etsimiseksi, jonkinaliseksi toiveeksi ja ihanteeksi johon voimme pyrkiä, mutta joka ei ole helppoa saavuttaa. Se on hyvin arvoperustainen käsite, siihen kuuluu arvoja joita pidetään kulttuurissa korkeina ja tavoiteltavina. Myös nyt ja erityisesti nyt, ihmiskunnan eksistentiaalisten kohtalonkysymysten vuoksi, viisautta on tärkeä pohtia.


Jenni: Juuri nyt viisaus voi auttaa löytämään kokonaisvaltaisempaa ajattelua tähän kriisitilanteeseen. Viisas ajattelu ja toiminta on sellaista, joka luo hyvinvointia mahdollisimman laajalti, mahdollisimman pitkällä aikajänteellä. Tämä olisi hyvä muistaa, kun mietitään toimenpiteitä ja ratkaisuja. Viisasta on ajatella ei vain omaa hyvää, vaan mahdollisimman monien parasta — viisaimmillaan koko ekosfäärin parasta.
Kun on tutkittu viisastumista ja viisaaksi kasvamista, on havaittu, että siihen tarvitaan koettelemuksia ja kovia kokemuksia. Tätäkin voisi ajatella, kun kriisistä mennään eteenpäin. Mitä opimme, ja miten voisimme näiden kokemusten kautta kehittää viisauttamme?

6. Millainen kirjan kirjoittamisen prosessi oli?


Eeva: Kirjoitin ja editoin samaan aikaan toista kirjaa, ja kyllähän kahden kirjan toimittaminen oli raskasta puuhaa. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen lopputulokseen!


Jenni: Kirjan rakenne ja työnjako syntyivät kuin luonnostaan. Eevalla on paljon asiantuntemusta eri aikojen ja kulttuurien viisauskäsityksistä sekä viisaaksi kasvamisesta. Minua taas kiehtovat muun muassa viisas työelämä, yhteisöjen viisaus sekä viisastumiseen tarvittavat voimavarat.

7. Mitä opitte itse kirjoittaessanne kirjaa?


Eeva: Paljon! Kuten sen, että kokemustiedossa jota kulttuurit kantavat, voi olla paljon mielenkiintoista ja hyödyllistä. Kokemustiedon vakavampi ymmärtäminen on mielenkiintoista. Ei voida ainoastaan perustaa rationaalisen tiedon tuntemukseen, vaan myös piilevän ja osin käytännön kokemuksesta nousevaan hiljaiseen tietoon.


Jenni: Opin entistäkin paremmin ymmärtämään viisautta moniulotteisena ilmiönä, joka ei tyhjenny yksinkertaistuksiin eikä vain yhden tieteenalan lähestymistapoihin. Siitäkin syystä on tärkeää, että eri alojen viisaustutkijat tekevät yhteistyötä ja että viisaudesta keskustelevat myös aivan tavalliset ihmiset.

8. Mikä on lempikohtanne kirjasta?


Eeva: Kuuntelevan kävelyn harjoitus. Voisin itse tehdä sitä tuntikaupalla. Alussa se oli vaikeaa, mutta kun siihen tottuu, se on nautinnollista. Se avaa kehollisen kuuntelun kanavan, tunteiden ja kokemusten kuuntelun.


Jenni: Kiitokset! Kirjaa ei olisi syntynyt ilman kaikkia niitä tutkijoita ja keskustelukumppaneita, joita meillä on ollut urallamme ja elämässämme. Kirja on kunnianosoitus heidän työlleen ja viisaudelleen. Samalla se on meidän puheenvuoromme viisauskeskusteluun, ja toivottavasti myös keskustelunavaus. Kuulemme ilolla, millaisia ajatuksia ja uusia tutkimusnäkökulmiakin kirja herättää.

9. Kenelle kirja sopii?


Eeva: Kaikille, jotka ovat kiinnostuneita itsensä kehittämisestä, ja joita kiinnostaa laajemminkin viisaustutkimus, sen historia ja nykytila. Se on yleiskatsaus, joka sopii jokaiselle.


Jenni: Kirjassa on monta ulottuvuutta kuten viisaudessakin. Siksi se sopii monenlaisiin tarkoituksiin. Ihmisille, jotka haluavat tietää lisää viisaudesta ja sen määrittelemisestä, kirjassa on paljon asiaa. Kirjassa on myös runsaasti harjoituksia heille, jotka haluavat kehittää omaa viisauttaan.

10. Miksi kirja kannattaa lukea?


Eeva: Tässä ajassa olemme pysähtyneet kotiimme. Meillä on aikaa vaikkapa vanhanaikaisesti lukea ja pohtia. Tämä kirja on pohdittavaksi ja sovellettavaksi.


Jenni: Kirja voi antaa uusia näkökulmia sekä maailman että oman elämän ymmärtämiseen.


VIISAUS-KIRJA TARJOUSHINTAAN 22 €



Kirjailijoiden kuva: Heidi Strengell


Artikkelin avainsanat:

viisaus, Q&A, kirjailija, haastattelu

Arkisto:

2020

Elokuu

Heinäkuu

Kesäkuu

Toukokuu

Huhtikuu