Kolme oivallusta ajoituksen tärkeydestä Milloin?-kirjasta

Kirjoittanut: Iina Niemelä - 12.11.2020

Daniel H. Pinkin Milloin? on kirja, joka antaa aivan uudenlaista näkökulmaa itsemme kehittämiseen ja koko aihealueen kirjallisuuteen. Olemme vuosia kysyneet vain ”miten” emmekä koskaan ”milloin”. Tämä kirja vie sinut kerralla oikealla hetkellä toimimisen syvään päähän ja saa sinut ymmärtämään nopeasti, kuinka suuri vaikutus ajoituksella on kaikessa tekemisessämme.

Tutustu tässä kolmeen oivallukseen, jotka kirja synnyttää ajoituksen tärkeydestä.

1. Energiatasosi aaltoilevat päivän aikana, etkä voi välttää sitä


Kirjan jopa keskeisin sanoma pohjautuu muutamaan tutkimukseen, jossa on tarkkailtu ihmisten päivittäistä vireystilaa, onnellisuutta ja emotionaalista tasapainoa. Tulokset ovat yksimieliset: jokaisen ihmisen päivään kuuluu huippupiste, romahdus ja palautumisvaihe. Kuviona efekti muistuttaa hieman aaltoa.

Oikealla hetkellä toimimisen kannalta on kriittistä ymmärtää, että näitä mutapohjia ja aallonharjoja ei voi väistää, vaan ne toistuvat lähes muuttumattomina joka päivä. Sen sijaan voit oppia optimoimaan ajankäyttöäsi juuri niiden mukaisesti — aamupäivällä yleensä kahdentoista aikaan tapahtuva energiapiikki on täydellinen aika ahkeralle työnteolle ja uuden oppimiselle, iltapäivän kello neljän romahduksen aikana on aika palauttaville tauoille ja päiväunille, iltayhdeksän palautumisjakson aikana aivot ovat puolestaan taas valmiimpia kevyelle työnteolle ja oppimasi kertaamiselle. Aallon eri vaiheiden ajoitukset muuttuvat vain sen mukaan, mikä perimmäinen vuorokausirytmisi on ja toistuvat sitten sellaisinaan jokaikinen päivä. Voit löytää oman kuviosi tarkkailemalla energiatasojasi muutamien päivien ajan kerran tunnissa. Tunnistat lopulta kaavan mukaiset laskut ja nousut.

2. Tauot ovat uskomattoman tärkeitä ja päiväunet niiden parhaita versioita


Taukojen tärkeydestä puhutaan aina, mutta jostain syystä niitä on joskus todella vaikea noudattaa. Tämäkään kirja ei säästä sinua taukoläksytykseltä. Onneksi kirjassa tarjotaan vaihtoehdoiksi erilaisia taukotyylejä, joista on helppo löytää itselleen uusi tapa palautua. Taukojen tärkeyttä selitetään myös tavoilla, jotka eivät ole ennestään terveystiedon tunnilta tuttuja. Esimerkiksi yksi tauottoman työnteon pahamaineinen lopputulos on niin kutsuttu ärsykkeeseen tottuminen, jolloin teemme töitä sumussa, jossa emme enää muista, mikä päämäärämme on. Ei ihme, jos tällöin tuotettu työ ei lopulta vastaa asetettua tavoitetta tai laatutasoa. Tutkimuksissa jopa minuutin mittaisilla mikrotauoilla saatiin vältettyä ärsykkeeseen tottuminen.

Yllättävää on se, että tauoista parhaita ovat päiväunet. Miten päiväunet voivat olla niin olennaisia palautumisemme kannalta, jos niiden jälkeen olo on tokkurainen, päivä ei lähde uudestaan käyntiin ja yöunille asettuminen on haastavaa?

Jos samaistuit tähän, Daniel Pinkin tavoin todennäköisesti myös sinä otat päiväunet väärin. Päiväunien optimimitta on vain kymmenestä kahteenkymmeneen minuuttiin. Alle viiden minuutin lepotauko ei näyttänyt tuottavan tuloksia päiväunia tarkkailevissa tutkimuksissa, ja yli 25 minuutin unet sen sijaan aiheuttivat juuri tämän inhottavan unien jälkeisen pöhnän. Sen sijaan 10—20 minuutin uni palautti todella tehokkaalla tavalla ja nosti loppupäivän vireystilaa. Mikä kaikista yllättävintä, parhaaksi keinoksi havaittiin kahvin ja päiväunien yhdistelmä. Kofeiinilla kestää 25 minuuttia päästä verenkiertoon, joten juuri ennen 20 minuutin päiväunia juotu kahvi aiheutti kaksinkertaisen piristyksen heti herätessä.

3. ”Loppu hyvin, kaikki hyvin” pätee paremmin kuin uskoisikaan


Yksi kirjan käsittämättömimpiä oppeja on se, kuinka suuri merkitys lopuilla on muistijälkeemme. Loma, jonka viimeisenä päivänä teimme jotain ikimuistoista ja jännittävää säilyy mielessämme positiivisena muistona pidempään, kun taas kaikin puolin mukavan ravintolakokemuksen lopussa tapahtunut ongelma, vaikkapa yhteysvirhe korttipäätteen kanssa, värittää koko illallisen tunnelman negatiivisemmaksi. Asiakaspalautteet, muistot menneistä parisuhteista ja elokuva-arvostelut koskevat usein aina pelkkiä loppuja, tiedostimme sen tai emme.

Kirjassa kerrottiin tapauksesta, jossa 29 vuotta lempeästi käyttäytynyt ja alaisiaan hyvin kohdellut pomo miellettiin ihmisenä ilkeäksi, kun hän uransa viimeisen kuuden kuukauden aikana leikkasi henkilöstön palkkoja. Taas 29 vuotta itsekkäästi ja tympeästi käyttäytynyt pomo miellettiin ihmisenä mukavaksi, kun hän lahjoitti hyväntekeväisyyteen ja kehui alaisiaan uransa viimeiset kuusi kuukautta. Ihmisinä tahdomme uskoa, että kaikki paljastavat lopussa todelliset värinsä — vaikka loppu olisi tullut tietämättä ja äkisti tai ei olisi oikeasti vielä lähelläkään.

Siispä oli kyseessä palautteen antaminen työkaverille, kesäloman viettäminen tai kokonainen asiakaspalvelutilanne, muista panostaa erityisesti juurikin viimeisiin hetkiin.

Ajoitus voi muuttaa kaiken


”Haluatko ensin hyvät vai huonot uutiset” on lause, jonka olemme kaikki varmasti joskus kuulleet tai kysyneet. Tästä eteenpäin älä kysy enää, vaan lätkäise huonot uutiset heti kättelyssä pöytään. Kolmannessa kohdassa läpikäyty ”lopun muisti” opettaa meille, kuinka suuri merkitys lopuilla on — tässäkin tapauksessa myöhemmin hyvien uutisten tuoma tunnereaktio pehmittää koko tilanteen muistijälkeä.

Tällaiset konkreettiset ohjenuorat tekevät kirjasta niin mullistavan teoksen. Se ei vain väitä antavansa sinulle uusia näkökulmia ja ajatuksia, vaan todella tarjoilee ne kultatarjottimella suoraan eteesi. Kirja kyseenalaistaa käsitystäsi omista päätöksistäsi ja niihin vaikuttaneista ajoituksista. Se on täydellinen teos silloin, kun haluat ymmärtää, miten huippuviulistit harjoittelevat; mitä keski-iän kriisi oikein merkitsee; entä missä tilanteissa on hyvä aloittaa ja missä puolestaan toimia viimeisellä vuorolla.

Voit ostaa Daniel H. Pinkin kirjan Milloin? tästä. Olisiko nyt oikea aika tehdä se?

Artikkelin avainsanat:

ajoitus, elämänmuutos, itsensä kehittäminen, kirja

Arkisto:

2020

Marraskuu

Lokakuu

Syyskuu

Elokuu

Heinäkuu

Kesäkuu

Toukokuu

Huhtikuu