Ilman KYLLÄ-sanaa on mahdotonta synnyttää mitään uutta. Ilman EI-sanaa on mahdotonta synnyttää mitään upeaa.

Kirjoittanut: Paavo Järvilehto & Lauri Järvilehto - 15.5.2020

Luovasti toimiva sanoo useammin kyllä kuin ei, mutta luovuus ei ole suinkaan pelkästään kritiikitöntä mukapositiivista muikeilua.

Kritiikittömyyttä tarvitaan, jotta idea-avaruus kasvaa riittävän suureksi, että on edes teoriassa mahdollista synnyttää jotain hienoa. Pelkkä kritiikitön ideoiden heittely kuitenkin johtaa lopulta aika keskinkertaisiin ja tyhjänpäiväisiin lopputuloksiin.

Luova ajattelu vaatii myös kriittistä, määrätietoista ja — niin — negatiivista ajattelua. Sarjayrittäjä ja miljardööri Richard Branson on tunnettu siitä, että hänen Virgin-imperiuminsa väki nimittää häntä Bond-mukaillulla tittelillä Dr. Yes. Branson ei juuri koskaan sano ei millekään. Bransonin ylipositiivinen menetelmä kuitenkin toimii tosiasiassa vain harvoin ja vaatii aika ainutlaatuista kykyä tehdä poskettoman montaa asiaa samaan aikaan.

Harvan kantti kestää sitä.

Bransonin ajattelutavan vastakohtaparina voidaankin pitää Supercellin tai Applen perustajien kaltaisia laserin tarkalla fokuksella paahtavia nokkelikkoja, joiden menestyksen avaintekijä on kyky sanoa ei 99 prosentille vastaan tulevista mahdollisuuksista — ja tarttua siihen yhteen prosenttiin, josta todella seuraa jotain huikeaa.

”Ihmiset luulevat fokusoinnin tarkoittavan, että sanot kyllä sille, mihin fokusoit. Mutta se ei tarkoita lainkaan sitä. Se tarkoittaa sitä, että sanot ei niille sadalle muulle idealle, jotka sinulla on”, sanoi timantinkova fokusoija Steve Jobs.

Ilman KYLLÄ-sanaa on mahdotonta synnyttää mitään uutta.
Ilman EI-sanaa on mahdotonta synnyttää mitään upeaa.


Jos luova prosessi jatkuu alusta loppuun täysin kritiikittä, on tuloksena vain lattea kokoelma toisistaan löyhästi roikkuvia ideoita — ei mestariteos tai elegantti ratkaisu piinaavaan ongelmaan. Sen tähden luovassa työssä on myös tärkeää opetella arvioimaan kriittisesti oman työn jälkeä.

Ei-sanan käyttö tarkoittaa sitä, että tarkastelet työtäsi ja arvioit tarkkaan, mitä se oikeasti tarvitsee ja mitä ei. Alkuvaiheessa kun työ on vasta lähdössä käyntiin, voit pallotella keräämiäsi ideoita ja oivalluksia — työsi raakamateriaalia — ja miettiä, miten ne yhdistyvät niin, että sydämesi hypähtää. Mikä toimii? Mikä ei toimi?

Myöhemmin kun työ on jo ylittänyt luonnosvaiheen tai kun ratkaisu alkaa hahmottua, on aika hioa työtä eli poistaa siitä kaikki epäolennainen. Kysy itseltäsi: ”Onko tämän tosiaan pakko olla tässä?”

Luovassa prosessissa on useita kyllä-vaiheita ja ei-vaiheita. Prosessin alkupäässä on tärkeämpää sanoa kyllä, sen keskellä ja lopussa taas ei. Olennaista on tietää, milloin kumpikin ajattelumalli toimii ja milloin ei. Silloin kun tarkoituksena on päästä flow-tilaan tai synnyttää uutta — kun päämääränä on määrä ennen laatua — on tärkeää ripustaa kritiikki narikkaan ja keskittyä luomaan uutta.

Kriittisyys on puolestaan tärkeää etenkin aineiston valikoinnissa ja luonnoksen jalostamisessa. Etenkään jalostamisvaiheessa ei enää vedetä suuria siveltimenvetoja, vaan huomio kiinnittyy nyansseihin ja yksityiskohtiin.

Vaikka luovuuskirjallisuudessa yleensä korostetaan erityisesti myönteisyyden voimaa, ihan yhtä tärkeä on kyky arvioida luovaa työtä kriittisesti. Olennaista on tunnistaa, milloin eri ajattelumuodot toimivat ja milloin eivät — ja käyttää oikeaa ajattelua oikeaan aikaan.

Kirjoitus on ote Paavo ja Lauri Järvilehdon kirjasta Pim! Olet luova (Tuuma, 2020).


Kirjan tekijät ovat työskennelleet pitkään luovilla aloilla ja hyödyntäneet kirjassa esitettyjä filosofisia, käytännöllisiä ja metodisia ajatuksia. He ovat yrittäneet ymmärtää, mistä hyvät ideat tulevat, miten niitä voi kehittää ja miten omaa työtä voi ilmaista niin, että se puhuttelee myös yleisöä. Luovuus on heille elinehto, henkireikä, jota ilman on mahdotonta kuvitella elämää.



Kirjoittajat:


Paavo Järvilehto on palkittu mainossuunnittelija ja strategi. Hän on suunnitellut maailmanlaajuisia mainoskampanjoita muun muassa Finnairille, Aurinkomatkoille ja Nokialle ja voittanut näistä lukuisia kansainvälisiä tunnustuksia, mukaan lukien "internetin Oscarin", Webbyn. Hän toimi vuosia Suomen parhaaksi valitun mainostoimisto Mirumin luovana johtajana.

Lauri Järvilehto, FT, on tietokirjailija, muusikko, filosofi ja sarjayrittäjä. Hän toimii Aalto-yliopistossa työelämäprofessorina ja on perustanut Filosofian Akatemian. Hän on kirjoittanut kuusi suomenkielistä tietokirjaa, viimeisimpänä startup-maailmaa käsittelevän teoksen Kiitorata. Nuorempana hän tuotti yli kuusikymmentä musiikkiprojektia ja työskenteli vuoden Svenska teaternin kapellimestarina.

Kuva: Heidi Strengell

TILAA PIM! OLET LUOVA -KIRJA TÄSTÄ.
TUTUSTU MYÖS PIM!-LUOVUUSKORTTEIHIN.

Artikkelin avainsanat:

luovuus, negatiivisuus, positiivisuus, työelämä

Arkisto:

2020

Elokuu

Heinäkuu

Kesäkuu

Toukokuu

Huhtikuu